Juttelen henkeviä ja parannan maailmaa. Yksinäin.

Kävin aamulla jumpalla ja sit sain olla Akselin ja Reetan kanssa. Meillä oli niin hyvä. Kävin iskällä ja äidillä. Iskä ohjeisti taas minua: ”Kyllä sinun kannattaa nyt se kaveri ittelles etsiä.”

Niin Pate kuoli tänään tapaninpäivänä. Olen tiedon kuultuani kuunnellut herran biisejä. Nyt kello on 20.36 ja Radio Suomi soittaa kaasua komissaario Peppone. Hattu lähti.

Nykyihmiset kuuluvat "kasteihin". Niinhän ne ovat aina kuuluneet. Torpparit ja talonpojat. Opettajat, papit ja työmiehet. Nyt ne verhoillaan erilaisin termein. Puhutaan sosioekonomisista taustoista. Ihmisiä positiivisesti diskriminoidaan, jotta vähäosaisemmat asuinalueet saisivat enemmän resursseja kuin ne, jotka pärjäävät hyvin. Se on varmasti hyvä.

Minun tarinani menee niin, että arvoni ja asenteeni ovat ikääntyessäni muuttuneet käytännönläheisempään suuntaan. Mitä se tarkoittaa? Elämä on tehnyt arvoilleni sen, mitä aika tekee kirjoille: kuluttaa terävät kulmat. Jäljelle jää olennainen. Nuorempana minäkin uskoin siihen, että maailma on korjattavissa. Olen sittemmin hyväksynyt, että idealistinen ja kaikkia hyväilevä maailma ei voi toteutua. Kun tekee työtä suorittavalla sektorilla, ylevät ja utopistiset pyrkimykset ja tavoitteet vähitellen hälvenevät. Työelämän arki opettaa paljon. Vuosien myötä on tullut nähtyä liikaa keskeneräisyyttä – omassa elämässä ja muiden. Täydellinen maailma alkoi tuntua enemmän vaaralliselta haaveelta. Ajatukset muuttuivat. Kääntelin takkia.

Arvojen muuttuminen ei ole automaattisesti paha asia, eikä se tarkoita sitä, että muuttuisin vähemmän suvaitsevaksi tai ettenkö haluaisi kaikille maailman ihmisille yhtä paljon hyvää. Ei, se tarkoittaa sitä, että hyväksyy raadolliset tosiasiat. Ja väitän, että samalla vapautuu energiaa auttaa, opettaa ja kasvattaa paremmin ja useampia.

Ja aivan naiivi esimerkki:

Minä luen eteläsuomalaisella divaanillani otoksia susista ja muodostan ekologisesti kestävän mielipiteeni. Susi on osa Suomen luontoa. En ole koskaan nähnyt sutta luonnossa. Ei vaaraa, kännykkä on pahempi. Olen biologi ja lähtökohtaisesti ajattelen, että kolmensadanneljänkymmenentuhannen neliökilometrin alueelle mahtuu viisisataa sutta. Se on vähän. Kun Alisa oli pieni lapsi ja lähti taapertamaan kohti koulua ja matkalla olisi ollut riski joutua pahan suden syömäksi, olisi mielipiteeni ollut täysin erilainen. En minä halua uhrata ainoata tytärtäni vihreän liikkeen alttarille. Haluan, että lähialueeni sudet tapetaan. Haluan pitää tyttäreni.

Okei.

Olen todella lyhyellä matematiikalla ymmärtänyt politiikan seuraavalla tavalla. Vasemmalla ollaan huono-osaisten ymmärtäjiä. Vassarit. He haluavat kaikille (paitsi rikkaille 😊) hyvää. Perustoimeentulo. Palkka ilman työtä. He saavat energiansa vähäosaisten auttamisesta. He puhuvat hyvin. Ovat nokkelia ja sanavalmiita. Pelottavan kärkkäitä. Haluan uskoa heihin. Heikko ihminen, joka ei jaksa puurtaa vaan putoaa ylläpitävien armeijasta, on ansainnut elämänarvoisen elämän, vaikka hän ei ole kyennyt kantamaan korttansa kekoon. Suomi on hyvä maa. Kaikista pidetään huolta.

Harmitusta aiheuttaa se, että jotkut ihmiset vääntäytyvät lapsensa tarhaan jätettyään, potkurilla töihin ja maksavat veronsa. Saavat 1500€ kuukaudessa käteen. Jääkö joku kotiin, vaikka kapasiteettia töihin lähtöön olisi? No mutta tämähän on väärin!

Päästään hitaasti siihen toiseen maailmaan. Porvarilliseen ajatteluun. Oikeistolaiseen mentaliteettiin. Porvari nukkuu huonosti, koska se on mässäillyt ja sen maha on liian täysi. Täyden mahan vieressä on vaikea nukkua. Ahmija ansaitsee kohtalonsa. Edes sitten huonot yöunet! Porvari harrastaa nykyisin hiihtoa. Golfista ei enää niin paljon postailla. Liian porvarillista. Porvarikin haluaa personoitua vähäosaisten auttajana. Porvari haluaa vähäosaisetkin töihin, vaikkei töitä olekaan. Porvari tietää, että kansantalouden tila paranee, kun väki käy töissä. Porvarilla ei ole nyt tarjota kaikille työpaikkoja.

Hurstin jouluaterialle eivät kaikki mahtuneet. Kolmesataa jäi ilman.

Kaksi teoriaa:

1. Laiskat pienituloisetkin ovat lähteneet jonottamaan, vaikka kotona on ruokaa. Hakevat ekstraa.
2. Hallituksen kurjistama politiikka on lisännyt köyhien määrää. Paikalla on ainoastaan ruokaa tarvitsevat.

Hyvä veli ja sisar. Sinä olet puolesi valinnut. Arvomaailmasi on kehittynyt juuri sinulle sopivaksi. Lapsuuden kodin arvot. Elämänkokemuksesi teinistä aikuiseksi. Esikuvien karismaattiset puheet. Arkielämän kokemukset.

Minun mielestäni vassarit ovat tosi kivoja. Vassari-sana loukkaa. Porvarit ovat myös kivoja. Porvari-sana loukkaa. Vassarit ja porvarit ajattelevat maailmasta eri tavoin. Se on muuten harha, että he porvarit olisivat isompituloisia. Moni vasemmistolainen duunari tienaa paljon paremmin, kuin valkoinen paita päällä töitään tekevä oikeistolainen. Korkeakoulututkinto itsessään ei oikeuta vielä yhtään mihinkään. Ei hallintotieteiden maisteri saa muualta töitä, kuin eduskunnasta.

Joskus takki kääntyy. Björn Wahlroos oli 70-luvulla vasemmistoaktiivi. Meuhkasi kaduilla ja ihannoi kommunismia. Kai? Nyt hän edustaa upporikkaana aivan toista äärilaitaa. Onko tulevaisuuden tekijät siis nuorena ääriajattelevia anarkisteja?

Huomaan pitäväni itseäni just nyt inhimillisenä konservatiivina. En siksi, että vastustaisin muutosta, vaan siksi, että suhtaudun siihen nöyryydellä. Biologina tiedän (sori taas), että ihminen ei jää paikalleen. Muutoksen tehtailu on geeneissämme. Muutoksen olisi kunnioitettava ihmisluontoa, ympäristöä ja niitä rakenteita, jotka ovat syystä syntyneet ja ne edelleen toimivat.

Kärsimätön käytännönläheisyyteni jyrää monta ihanaa ideaa, etenkin työelämässä, mutta valmista on saatava aikaan. Tunteja on vuorokaudessa tietty määrä ja kapasiteettimme on rajallinen. Voi kunpa osaisin poimia sieltä parhaimmat ideat ja antaa asioiden tapahtua. Ripaus idealismia Janne.

Hei poliitikot. Olen polvillani kiittämässä jokaista teitä (paitsi Ano Turtiaista Juvalta) tärkeästä työstänne. Muistakaa periaatteenne, arvonne ja veren perintönne. Kaikki muu tulee luonnostaan.

Pyytäkää joskus anteeksi ja anteeks antakaa

Arvo vastaanottakaa ja

heikot kotiin kantakaa

Emme kaipaa grillikioskille

Testo-Erkkiä

Meil on oikeus sekä velvollisuus

Joskus olla herkkiä

Pate (Hei äijä)